torstai 5. heinäkuuta 2012

Onko vielä aikaa?

Aika.

Olemmeko sen orjia,
herroja,
narreja,

vihollisia,
ystäviä,
vai ihan vain hyvänpäiväntuttuja,
joiden tekemiset eivät niin suuresti vaikuta toisiinsa?

Ajan hiekkaan voi hukkua,
unohtaa kaiken tarpeellisen
ja keskittyä vain kamppailuun vääjäämättä valuvan hiekkavirran alla.

Ajan rattaiden alle voi pahasti rusentua,
jos antaa sen päästä niskan päälle.

Se voi myös heitellä meitä miten sattuu,
laittaa juoksentelemaan paniikissa sinne tänne
tai turhautumaan lääkärin vastaanottoaulassa
kun kellon viisarit tuntuvat paikalleen jähmettyneiltä.

En halua enää jäädä ajan orjaksi,
haluan kääntää ajan oikullisuuden voitoksi,
luovuuden lähteeksi.

Haluan puristaa ajan kättä ystävänä,
en vihamiehenä.

Sillä loppujen lopuksi:
aikaa riittää kyllä kunhan malttaa ottaa rauhassa.

Eihän tässä elämässä ole pakko muuhun kuin kuolemaan ja siihenkin vain yhden kerran.


tiistai 3. heinäkuuta 2012

Elämä kuntoon

Tuntuu, että olen taas elänyt omaa pientä masennuskauttani (näitä kun minulla aina välillä tuppaa olemaan) ja koko elämäni on heittänyt härän pyllyä taas vaihteen vuoksi. Maksoin juuri nimittäin perintätoimistolle puhelinlaskun, joka oli päässyt erääntymään ihan vain siksi, etten jaksa huolehtia elämästäni. Koti on kuin kaaos-jumalan asuinsija. Ruoanlaitto ei maistu. Tekee mieli vain nukkua kokoajan ja unohtaa kaikki.

Niin, elämäni kaipaa pikaisesti ryhdistäytymistä.

Teenkin siis listan asioista, jotka pitää tehdä (tai olen jo tehnyt) saadakseni elämäni parempaan kuntoon.

1) Irtisanoudu paskasta ja voimat vievästä työpaikasta. (Tehty eilen, mikä helpotus!)
2) Hommaa uusi tyopaikka saadaksesi rahaa. (Tehty: olen nyt töissä rakennustyömaalla maalaushommissa - ja palkka juoksee!)
3) Rupea AINA läpikäymään kotiin tulevat kirjeet.
4) Tee suursiivous viikonloppuna.
5) Jos ajatus suursiivouksesta masentaa liikaa, ota yksi huone kerrallaan käsittelyyn (olkkari, makkari, kylppäri ja keittiö).
6) Jatka tämän blogin kirjoittamista, se tekee hyvää sinun mielenterveydellesi!
7) Opettele menemään ajoissa nukkumaan ennen työpäivää.

No niin, siinä ne sitten ovat, mustaa valkoisella. Kirjoitin tämän siksi, että nyt kun olen kirjoittanut sn virallisesti nettiin kaiken kansan nähtäville, on minun pakko totella sitä.

Haluan saada elämäni takaisin raiteilleen.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Haasteellista elämää, osa 2

HAASTE NUMBER TWO

Noniin, tässä siis toinen Anniinan antama haaste. Tällä kertaa homman nimi on seuraavan lainen:

Listaa asioista, jotka tuovat hyvää mieltä ja ihan sekalaisessa järjestyksessä.  
Haasteseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että he ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

1) Kissa, joka nukkuu yöt vieressä kerälle käpertyneenä.
2) Kaksi sateenkaarta päällekäin rankan sadepäivän keskellä.
3) Syvälliset keskustelut ystävien kanssa, joiden aikana oppii jotain uutta tästä henkilöstä.
4) Se, kun saa nauttia rauhassa hyvästä ruoasta, jonka on itse omin pikku kätösin väkertänyt.
5) Nauraminen niin pitkään, että ei saa happea ja vatsaan koskee.
6) Kadulla hyppelehtivä koiranpentu, joka leikkii hihnallaan.
7) Rentoutuminen saunassa oman rakkaan lähellä.
8) Tunne siitä, että elämä on loppujen lopuksi aika mukavaa ja että riittää omana itsenään.
9) Mökkeily. Odotan niin innolla, että pääsen taas mökille. Rakastan uimista, saunomista ja grillaamista.
10) Tieto siitä, että on saanut aikaiseksi jotain hyvää.

En jaksa erikseen haastaa ketään tällä kertaa, joten jokainen, joka tämän tekstin lukee, saa kokea itsensä haastetuksi. Toteuttaako lukija sitten haasteen, se on hänen oma päätöksensä.

Haasteellista elämää, osa 1

Olen siis saanut Anniinalta tässä blogihiljaisuuden aikana vallan kaksi haastetta. Parasta aloittaa kirjoittaminen siis niistä!

HAASTE NUMBER ONE

Haasteen idea on, että kertoo ensin 11 asiaa itsestään tai blogistaan, jonka jälkeen vastaa haastajan keksimiin kysymyksiin ja keksii lopuksi itse 11 kysymystä. Huhhuh, melkoinen urakka siis luvassa!
   Tässäpä säännöt vielä lontoonkielellä:

RULES
- Each person must post eleven things about themselves on their blog
- Answer the questions the tagger has set for you, plus create eleven questions for the people you tag to answer
- Choose eleven people and link them in your point
- Go to their page and tell them
- No tag backs
- You legitimately have to tag

11 täysin randomia asiaa villakoirien kesyttäjästä / vinttikomerosta:

   1) Olen ollut aivan kauhean stressaantunut viimeaikoina koulun loppurutistuken ja heti perään alkaneiden kesätöiden takia, joten vinttikomero on päässyt pölyttymään pahemman kerran.
   2) Olen tästä todella pahoillani, toivottavasti kaikki ihmiset eivät ole kokonaan unohtaneet blogini olemassaoloa...
   3) Olen tällä hetkellä onnellisempi parisuhteessani kuin olen ollut kolmeen vuoteen. Vihdoinkin ollaan saatu sovittua pelisäännöt, joiden mukaan molemmat voivat elää.
   4) Olen aivan mahdoton herkkuperse ja tunnesyöppö. Varsinkin rankan työpäivän jälkeen roskaruoka ja suklaa himottavat aivan armottomasti. Katsoo nyt sitten, miten pahasti pyöristyn kesän aikan...
   5) Minulla on jätkämäiset lihakset. Toisin sanoen ne kehittyvät helposti, eivätkä ole kauniin jänteviä ja pitkiä, vaan esim. reiteni ovat muhkuraiset lihaksien takia. Ihan vain sen takia, että lihakseni kehittyvät miesmäisiksi pallomuskeleiksi.
   6) Olen teeskentelijä, eli toisin sanoen en juo kahvia. Rakastan teetä, irtoteitäkin kotoani löytyy kahtatoista eri sorttia.
   7) Äskeisen taipumuksen takia minulla on varmaan aivan keltaiset hampaat kesän jälkeen. Juon siis paljon teetä työpaikallani, kahvin sijasta ja tee mustuttaa hampaita pahemmin kuin kahvi.
   8) Minulla on todella tempperamenttinen narttukissa, jonka olen pelastanut kaverini kaverilta (hän olisi tapattanut kissan, ellen olisi ottanut sitä). Se tykkää herättää minut aamulla nuoleskelemalla nenänpäätäni ja nukkuu yöt vieressä pienellä kerällä. Toisaalta taas se saattaa purra ja iskeä kynnet kiinni jalkaan silkasta vittuuntuneisuudesta, jolloin joudun ärähtämään sille. Pidän Killistä juuri tuollaisena, en minä mitään nössykkää olisi halunnutkaan lemmikiksi.
   9) Vinttikomero on pääkoppani sisältä pulppuavan ajatusoksennuksen tulos. Kirjoitan tänne siis kaikista pohdituttavista asioista, jotka sattuvat olemaan mielen päällä sillä hetkellä.
   10) Rakastan huonoa huumoria, varsinkin kun olen väsynyt. Eräs vitsi, jolle hajosin aivan totaalisesti tässä yksi päivä oli tällainen:
"Hei kuule, tiedätsä mikä on än äm koo yy?"
"Eikös se ole nuorten miesten kristillinen yhdistys?"
"Joo, entäs sitten än än koo yy?"
"Nuorten naisten kristillinen yhdistys?"
"Aivan. No entäs äs ää än koo yy?"
"Öö... no tuota en kyllä tiedä."
"No se on tietenkin SÄNKY, BUAHHAHAHA!"
...ja näin saadaan villakoirien kesyttäjä melkeinpä putoamaan tuolilta :D
   11) En osaa pitää viherkasveja hengissä. Juuri vähän aikaa sitten sain poikaystäväni mummulta kauniin ruukkukukan, joka on jo nyt aivan nuupahtanut. En vain ikinä muista kastella kukkia.

11 Anniinan kysymystä:

1) Jos saisit olla kuka vain 24 tuntia, kuka olisit ja miksi? Mitä tekisit?
- Hmm... olisin varmaankin jokin iso kissapeto. Haluaisi tuntea sen voimantunteen ja vapauden mennä miten tykkää.
2) Millaisena näet itsesi 10 vuoden kuluttua? Missä olet, kenen kanssa, miksi? 
- Realistinen kuva vai toivekuva? Noh, toivoisin olevani psykologian opettaja lukiossa ja eläväni omakotitalossa mieheni kanssa. Tosiasiassa tuskin on noin hyvä elämäntilanne vielä 28-vuotiaana, mutta saahan sitä unelmoida.
3) Mikä on sinulle maailman tärkein asia? 
- Läheisyys. Läheisyydestä syntyy luottamus ja luottamuksesta syvälliset keskustelut. Syvällisistä keskusteluista puolestaan parempi käsitys siitä, millainen tämä läheinen ihminen oikeasti on. Ymmärryken valossa on taas helppo peilata itseään ja ymmärtää jotain syvemmin myös omasta itsestään.
4) Miten määrittelisit 'onnellisen' ihmisen? (Minkälainen on onnellinen ihminen?) Oletko itse sellainen? 
- Onnellinen ihminen on sellainen, joka on saattanut kokea elämänsä aikana rankkojakin asioita, jotka ovat kasvattaneet häntä ihmisenä. Onnellinen ihminen osaa arvostaa sitä, mitä hänellä sillä hetkellä on. Tämän määritelmän mukaan itse olen onnellinen ihminen. Tosin en usko, että kukaan ihminen voi koskaan olla täysin tyytyväinen elämäänsä.
5) Jos sinun pitäisi valita unelmien elämä ilman puolisoa tai normaali arvaamaton elämä valitsemasi puolison kanssa, kumman ottaisit? Miksi?
- Ehdottomasti elämä puolison kanssa. En edes tiedä, millainen "unelmieni elämä" olisi ilman puolisoa, varmaankin melko sisällötöntä paskaa. Itse uskon, että rakkaudella pystyy voittamaan isotkin esteet, tästä on kokemusta mieheni kanssa ehkä liikaakin. Sitäpaitsi ennalta-arvattu ja helppo elämä olisi mielestäni puuduttavan tylsää.
6) Koulun turhin aine mielestäsi on/oli..? 
- Hmm, nyt tuli paha kysymys. Mielestäni mikään aihe ei ole itsessään turha, sillä jokainen on kiinnostunut eri asioista. En siis vastaa kysymykseen turhuuden, vaan itselle sopimattomuuden pohjalta. Itselleni kaksi vaikeimpaa ainetta ovat olleet historia ja yhteiskuntaoppi.
7) Jos saisit muuttaa maailmassa yhen ainoan asian, mikä se olisi? 
- Tahdoisin, että ihmisiltä katoaisi ylemmyydentunne. Juuri ylemmyydentunteen takia sodatkin käydään: koetaan, että toinen osapuoli on vähempiarvoinen ja että oman mielipiteen / asenteen / uskonnon / maan laajuuden takia saa vastapuolen henkilöitä tappaa vailla omantunnontuskia. Jos ihmisiltä puuttuisi ylemmyydentunne, ei ketään kusattaisi tai halveksittaisi, sillä kukaan ei kokisi olevansa parempi kuin toinen.
8) Elämäsi parhain hetki? 
- Tjaa-a, tähän en kyllä osaa antaa yksiselitteistä vastausta, sillä näen elämäni jatkumona, joka muokkaa minua aina vain erilaiseksi ja kestävämmäksi ihmiseksi. Tämän vuoksi vastaan, että nykyhetki: on tärkeää arvostaa sitä, mitä tällä hetkellä on, eikä elää eilisessä.
9) Lempikappaleesi? Tuoko se jotain muistoja? Jos, niin mitä? 
- Oijjoi, tähänkään en osaa antaa yksiselitteistä vastausta, sillä en tykkää pistää lempikappaleitani parhausjärkestykseen. Valitsen siis kappaleen, joka on minulle tärkeä siksi, että se tuo mieleen muistoja.
 
Ultra Bra on ollut koko elämäni ajan eräs minulle tärkeimpiä bändejä, olen suorastaan kasvanut siihen kiinni. Tämä kyseinen kappale tuo mieleeni muiston siitä, kuinka kuulimme siskoni kanssa paljon Ultra Bran sanoituksia väärin. Siskoni luuli pitkään, että kappaleessa lauletaan: "Tänään käytin valkoista maitoasi" ja ihmetteli, miksi pitää erikseen mainita, että maito on valkoista, sillä eikös se aina ole. Kappaleessahan siis oikeasti lauletaan: "Tänään käytin valkoista paitaasi". Vastaavia sanakommelluksia on muistoissani pilvin pimein.
10) Jos saisit valita lemmikin/lemmikkejä, mitä ottaisit, vai ottaisitko mitään? 
- Ottaisin sen todella hellyttävän vankikarkurin Lemmikkiasemalta. Kävin siis ystäväni kanssa toissapäivänä ostamassa hänen rotilleen ruokaa ja huomasimme todella hellyttävän syyrialaisen hamsterin, joka yritti kaikin keinoin päästä pois häkistään.
11) Kerro 7 luonteenpiirrettäsi.
- Olen elämää ihmettelevä, pitkäpinnainen ja nauravainen ihminen, joka yrittää löytää asioista ensin valoisan puolen. Olen kuitenkin laiska ja huolimaton, mutta jos asia on itseäni kiinnostava, olen siihen täysillä uppoutuvaa sorttia.

Melko lailla yhtä randomit kysymykseni, kuin omat vastaukseni ovat olleet:

1) Määrittele rakkaus.
2) Jos joutuisit tilanteeseen, jossa joko sinut itsesi tai pieni tummaihoinen tyttö ammutaan, kumman antaisit kuolla? Rehellinen vastaus, kiitos, ja perustelut myös.
3) Mitä pelkäät eniten elämässä?
4) Oletko enemmän pessimisti, vai optimisti? Kuinka tämä näkyy elämässäsi?
5) Jos saisit säilyttää elämästäsi vain 3 muistoa, mitkä ne olisivat?
6) Mikä on paras asia suomalaisuudessa?
7) Entä huonoin asia?
8) Mitkä ovat parhaat ominaisuudet ystävässä?
9) Jos saisit vallan tehdä yhden asian, minkä tahansa asian, minkä tekisit?
10) Joudut luopumaan yhdestä aististasi. Mikä tämä aisti on ja miksi?
11) Tiivistä oma itsesi viiden sanan lauseeseen.

Siinäpäs olikin melko pitkä pätkä minun aivoituksiani. Haaste pamahtaa tällä kertaa Kikille, Tuppukylän pojalle, kahvilusikalle, Neolle ja Anniinalle. Perästä tulee tosiaan myöskin toinen haastepostaus, varokaa vain!

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Heräilyä kesäunilta

Huhhuh, miten valtaisa blogihiljaisuus on ollut. Ei, en ole kuollut tai mitään, olen vain ollut kammottavan kiireinen.

Olen siis tosiaan kesätöissä kahdeksasta neljään viitenä päivänä viikosta ja tuntuu, etten oikein jaksa enää töiden jälkeen puristaa aivoistani yhtään ajatusta kirjoitettuun muotoon. Nyt lupaan kuitenkin ryhdistäytyä ja aloittaa tänne kirjoittamisen uudestaan.

Ihan vain mielenkiinnosta, mistä aiheesta haluaisitte postauksen? :)

maanantai 21. toukokuuta 2012

Hyväksymisen vaikeus

Olen koko tämän suhteemme ajan viettänyt epävarmuuden, itseinhon ja pelon kyllästämää matkaa tähän pisteeseen. Tai oikeastaan koko elämäni ajan, jos tarkemmin ajattelen.

Siinä, missä kaikki kaverit ihailivat ulkonäöllisiä asioita, kuten "ei luoja miten kuuma perse!", minä en ymmärtänyt sellaisten asioiden päälle. Mitä upeaa ja kuumaa jossain takapuolessa muka voi olla? Osaan tunnistaa kauneuden tai komeuden, mutten ajatella ketään seksuaalisesti haluttavana. Tuo oli kai ensimmäinen merkki siitä, millainen todellisuudessa olen.

Olen aseksuaali.
Itseasiassa heteroromanttinen aseksuaali, eli olen kiinnostunut miehistä.
Tarkalleen ottaen en ole enää edes varma, olenko täysin heteroromanttinenkaan: voisin kuvitella ihastuvani tyttöön (olen aina voinut), mutta niin ei ole vain koskaan tapahtunut. Saatan siis jossain vaiheessa huomata olevani biromanttinen.

Kaipaan läheisyyttä ja rakkautta, mutta en tarvitse/halua elämääni seksiä. En ole koskaan sitä kaivannutkaan. Minä osaan ihastua ja rakastua siinä missä muutkin, en vain osaa haluta ketään seksuaalisesti. Aseksuaalisuus on seksuaalinen suuntaus siinä missä homous, heterous tai biseksuaalisuuskin.

Tavallaan on helpottavaa saada vihdoin ajatella, ettei minussa ole sittenkään mitään vikaa, että olen vain tällainen luonnostani. Ettei enää tarvitse ruoskia itseään siitä, ettei kykene haluamaan tai nauttimaan jostain niin itsestäänselvästä asiasta kuin seksi.
   Mutta samalla toinen puoli minusta häpeää, pelkää ja ahdistuu.
Tuntuu tavallaan liiankin helpolta ajatella olevansa aseksuaali vuosien itseinhon, masistelun ja syyllisyydentunteen jälkeen. Näin suuri helpotuksen tunne pelottaa.
Toinen asia, mikä tuntuu pahalta, on asian lopullisuus: myöntämällä aseksuaalisuuteni hyväksyn samalla, etten luultavasti tule koskaan tästä muuttumaan. Ja että olen erilainen.

On niin helppoa ajatella olevansa viallinen, rikkonainen, kieroon kasvanut. Ihan vain sen takia, ettei noudata nykyisen yhteiskunnan normeja. Tuntuu, kuin minulla ei olisi oikeutta helpottuneisuuden tunteeseen: että minun täytyy löytää joku "järkevä" perustelu ongelmilleni.

Todellisuudessa tunnistan itseni täysin aseksuaalisuuden kuvauksesta. Tällä sivustolla on paljon tietoa aseksuaalisuudesta ja sivusto on auttanut ainakin itseäni huomattavasti.

Tekstini Avautuminen laittoi vihdoin ja viimein pyörät pyörimään päässäni ja hyväksymisen prosessi (jota olen mielessäni pyöritellyt pitkän kolmen vuoden seurustelumme ajan) on vihdoin saanut alkunsa.

Ehkä minäkin saan vihdoin tuntea itseni kokonaiseksi, ehjäksi omaksi itsekseni.

Aion tästä eteenpäin vaieta seksuaalisuudestani, halusin vain jakaa tämän viimeisimmän käänteen pohdinnoissani teidän kanssanne. Saatan perustaa toisen, aseksuaalisuuttani käsittelevän blogin, kuka tietää? Mutta tämä blogi sisältää ajatuksiani elämästä yleisesti, eikä ole vain seksuaalisuus-ongelmieni purkupaikka.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Helpotus

Aivojen tuulettaminen,
niiden syvien ja tummien kohtien tutkiskelu tekee tosiaan hyvää aina silloin tällöin.

Jo nyt tuntuu siltä,
että on helpompaa hengittää.

Ehkä niillä asioilla on taipumus järjestyä... Ainakin toivon niin.